Huppujuhlat
Työ oli entisinä aikoina ihmiselämän tärkein sisältö. Kaksi kertaa vuodessa nuori väki sai hiljentää tahtia. Syksyllä, kun oli saatu ”nauriit kuoppaan ja akat pirttiin” lähdettiin kirkolle mikkelijuhlille. Kevätpuolella taas ennen kevättöiden alkamista tehtiin samanlainen matka pääsiäiskirkolle.
Maanteitä ja autoliikennettä ei ollut, joten matkat taittuivat joko hevosella ajaen, mikkelinä pääsi veneellä kulkemaan ja varmin keino oli kulkea kävelemällä.
Kirkkoreissuja edelsi huolellinen valmistautuminen. Jos oli mahdollisuutta, tyttäret teettivät uuden läningin matkaa varten. Vanhat läningit, ulsterit, miesten puvut ja paltot tuuletettiin, harjattiin ja rässättiin märän vaatteen läpi. Tytöillä oli kenkinä ns. marssikengät, ( monon tapaiset ) joitten varrensuu päälle käännettiin värikäs nilkkasukka, tai saappaat, tai mustat kengät ts. pitkävartiset nyörikengät. Miehillä oli joko jatsarit, patiinit tai nahkasaappaat eli lapikkaat.
Evääksi otettiin rieskaa, voita, kalakukkoa, suolasiikaa, paistettua lihaa jne. Kortteeritalon emännälle saatettiin viedä juusto tuliaisiksi.
Jos tultiin kirkolle hevosella, oli otettava hevosellekin eväät matkaan; heiniä, apejauhoja, silppuja appeeseen jne. Kortteeritaloissa hevoset mahtuivat talliin.
Kuusamon kirkolla oli olemassa pirttejä, joissa juhlaväki saattoi yöpyä. Lattialle tehtiin leveät ”siskonpetit”.
Tytöt toisessa, pojat toisessa petissä, päät vastakkain. Jotkut varasivat lakanan matkaan ja panivat sen päänsä peitoksi nukkumaan mennessään.
Menivät huppuun! Näin he tahtoivat säilyttää hiukan yksityisyyttä. Usein lakanan korvasi saali tai raanu.
Tästä lienee tapahtuma saanut leikillisen nimen Huppujuhlat. Huppujuhlilla oli hyvin tärkeä sosiaalinen merkitys.
Nuoret tapasivat vieraiden kylien nuoria ja tutustuivat heihin. Ystävyyssuhteita solmittiin. Ystävyys saattoi jatkua kirjeenvaihtona ja joskus päädyttiin avioliittoon.
Huppujuhlilla kuultiin ja kerrottiin uutisia, joita sitten kerrottiin edelleen kotiväelle. Näin tieto kulki kylältä toiselle. Tämä oli merkittävää ja tärkeää.
Huppujuhlat oli eräänlainen pidennetty lomaviikonloppu raskaan arkityön vastapainoksi.
- teksti Maija Alajuuma -